Joka sanoo "vain koiria", ei oikeastaan tiedä mistä puhuu

Otsikko melkein raflaa, mutta älä anna sen säikäyttää!

Tätä kirjoittaa se valokuvaaja, jolle koirat ovat paljon enemmän kuin vain koiria. Valokuvaan työkseni muutakin, mutta koirat olivat elämässäni jo kauan ennen kameraa ja tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Koirat ovat myös vahvin osaamisalueeni valokuvaajana.

Pelkkä valokuvaus ei ole ainoa, mikä minua kiehtoo. Olen valtavan kiinnostunut koirien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamisesta, elekielen ymmärtämisestä, sekä eettisesti kestävästä ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Koirat ovat niin monipuolisia ja persoonallisia, ettei koiravalokuvausta voi kuin rakastaa. Ja siitä kumpusi tämä teksti, erilaisten koirien arvostuksesta ja rakkaudesta koiravalokuvaukseen.

Koira on perheenjäsen

Koira on saavuttanut ansaitun asemansa perheenjäsenenä, eikä tämä seikka jää huomaamatta asiakkaiden kertomissa tarinoissa koiristaan. Kaikilla on ollut se ensimmäinen oma koira, joka muovasi käsitystämme koirasta lajina ja persoonana. On ja oli koiria, jotka opettivat enemmän kuin toiset ja jotka ehkä mursivat odotuksemme uudesta lemmikistä.

Olen itsekin kokenut liian usein sen epäreilun luopumisen tuskan, kun koira ei nähnytkään vanhuuden päiviään. Ja senkin olen seurannut läheltä, kun arki ei mahdollistakaan juuri sen elämänvaiheen koiralle optimaalista elinympäristöä. Uuden kodin etsiminen ja luottaminen siihen että kaikki kääntyy hyväksi. Muistoiksi jäävät koiran pyyteetön sitoutuminen ja kiintymys silloinkin, kun emme aivan ymmärtäneet toisiamme. Lohtua tuo se, että valinnat - myös ne kipeää tekevät - tehtiin sen hetkisen tiedon varassa koiran parasta ajatellen. Kauniit hetket ja yhteiset ajat koristavat valokuvina kirjahyllyä.

Enemmän kuin valokuvaamista

Koiravalokuvaus ei siis ole minulle vain valokuvaamista. Se on kohtaamista, teidän tarinan kuuntelemista, näkemysten ja kokemusten kunnioittamista. Kiitollisuutta siitä, että työni nähdään ja saan ikuistaa teille pysyviä muistoja. Tiedän kokemuksesta, että ne voivat joskus olla valokuvia, jotka ajan myötä herkistävät. Muistoja ajasta, jolloin jotkin asiat olivat toisin - tai jolloin kaikki olivat vielä täällä.

Turvallisen ja sujuvan kuvaustilanteen rakentaminen vaatii kuvaajalta paitsi lajin tuntemusta, myös joustavuutta ja sopeutumista. Koiralähtöinen suhtautuminen taipuu moneksi ja arvoista kiinni pitäminen mahdollistaa sujuvan suunnitelman muokkaamisen. Minun näkökulmastani koiran valokuvaaminen alkaa kysymyksestä "mistä koirasi haluaisi aloittaa?".

Useimmat koirat haluavat tutkia ympäristöä ja paikalla olevia ihmisiä enemmän tai vähemmän aikaa ennen, kuin ovat valmiita kuulemaan meidän ehdotuksiamme ja siksi tämä on tärkeä mahdollistaa. Sinä tunnet kuitenkin oman koirasi parhaiten, joten kerro valokuvaajalle kaikki mieleesi tulevat huomiot koirasta. 😊

Koiralle en ole sinänsä valokuvaaja, vaan tuntematon ihminen omine tavoitteineen. Siksi koen, että on tärkeää suunnitella kuvauksen runkoa koirakohtaisesti. Siinä on eroa, tuleeko kuvattavaksi luovutusikäinen pentu, vai 15-vuotias koiravanhus. Unohtamatta koiran perimästä tulevia seikkoja, jotka vaikuttavat vaikkapa koiran temperamenttiin ja kiinnostuksen kohteisiin. 

Kuvauksissa mille tahansa koiralle tulee mahdollistaa onnistumisen kokemukset, sekä palkkion saavuttaminen. Ja näiden lisäksi koiralla tulee olla oikeasti mahdollisuus poistua kuvaustilanteesta, jos koira niin haluaa. Ottamalla koiran kokemuksen huomioon ja työntämällä akuutin ideamme joskus syrjään, huolehdimme myös omasta turvallisuudestamme.

Erilaisuus on rikkautta

Koen olevani onnekas saadessani työssäni kohdata erilaisia koiria. Enkä nyt tarkoita harvinaisia rotuja tai sinänsä koiran kokoa. Tarkoitan persoonaa - yksilöllistä persoonaa jonka saan tavata kuvauksissa ehkä ensi kertaa. Koiria jotka muistuttavat toista enemmän siitä, mitä kärsivällisyys on. Koiria jotka osaavat olla läsnä ja näyttävät meille ihmisille mallia sen suhteen. Koiria, joiden luottamuksen lopulta ansaitsin. Koiria jotka selvästi tunnistavat minut ilahtuneena toisella kuvauskerralla. Mikään ei voita sitä tunnetta, että saan tavata samoja koiria uudelleen. Tai että vuosia myöhemmin olen saanut kuvata saman perheen seuraavia koiria.

Ja tästä päästäänkin siihen, että joka sanoo "vain koiria", ei tiedä mistä puhuu. Hän ei ehkä ole kokenut sitä, miten tärkeä ja luotettava perheenjäsen koira voi olla. Ehkä hän ei ole nähnyt koirien ja lasten kasvamista yhdessä, tai tuntenut sitä, miten koira pysyy siinä vierellä, useissa eri elämäntilanteissa. Ja tämän vuoksi näin ajattelevat ihmiset eivät näe arvoa sillä, että koirasta tehtäisiin valokuvia.

Meillä kaikilla on jokin asia etuliitteellä "vain", silloin kun parempaa tietoa aiheesta ei ole. En siis anna joidenkin ihmisten mielipiteiden häiritä työskentelyäni. Jokaisella on kuitenkin täysi oikeus näkemykseensä. Tosin minusta kaikki eivät ymmärrä, mistä jäävät koirien suhteen paitsi. 😄

Tavoitteeni valokuvaajana on kehittyä jatkuvasti

Valokuvaan jatkossakin erittäin mielelläni koiria, jotka eivät ehkä ole sitä mitä yhteiskunta vaatii. Koiria jotka eivät halua tulla lähelle, koiria jotka haukkuvat, koiria jotka hyppäävät liian lujaa päin, koiria jotka ovat kiinnostuneita hajuista enemmän kuin ihmisistä. Koiria jotka eivät ehkä "osaa mitään erityistä". Tai jotka yllättävät meidät kaikki tai jotain ihan muuta. En koe, että olisi sellaista koiraa, jota "ei kehtaisi viedä kuvattavaksi". Kyllä kehtaa. Jokainen koira ansaitsee tulla nähdyksi ja saa olla osana kuvaushetkeä perheensä kanssa.

Haluan olla se valokuvaaja, jolle uskaltaa tulla kuvattavaksi mistä vain lähtökohdista ja jolle kehtaa tuoda millaisen koiran tahansa. Te olette uniikkeja sellaisina kuin olette. 💙